tag:blogger.com,1999:blog-5446362176136148853.post1368033834925170129..comments2016-01-11T21:16:02.581+02:00Comments on Kaarlela - unelmasta todeksi: Jotain on tehtyki.Katjahttp://www.blogger.com/profile/04362362086426590731noreply@blogger.comBlogger7125tag:blogger.com,1999:blog-5446362176136148853.post-33626449473055890342010-06-06T11:44:15.627+03:002010-06-06T11:44:15.627+03:00Ainakin meillä riitti siirtämiseen pelkkä purkulup...Ainakin meillä riitti siirtämiseen pelkkä purkulupa, eikä asiaan tarvittu museoviranomaisten lausuntoa. Toki talomme ei ole noin merkittävä kultturihistoriallisesti kuin teidän.<br /><br />Myös meillä lisätään pari varvia hirttä kehikkoon, että lattian alle mahtuu tarpeeksi eristettä.<br /><br />Mun mielestä nämä talot on tehty siirrettäväksi, sehän on kierrätystä parhaimmillaan. Ja siitä ne onkin niin upeita, että ne muovautuu aina aikakauden ja asujien mukaisesti uusiin vaatimuksiin. <br /><br />Voimia urakkaan :)Niinahttps://www.blogger.com/profile/05516295297608493342noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5446362176136148853.post-74478333413200339192010-06-03T22:48:21.582+03:002010-06-03T22:48:21.582+03:00Ja teknisten ongelmien vuoski, nyt se lausunto:D
...Ja teknisten ongelmien vuoski, nyt se lausunto:D<br /><br />ELY-KESKUS 1.6.2010<br />PL 262<br />65101 VAASA<br /><br />Asia KAUHAJOEN PÄNTÄNEEN KYLÄN KAARLELAN TALON SIIRTÄMINEN <br /><br /> Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on pyytänyt Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseolta lausuntoa koskien Kaarlelan talon siirtämistä Kauhajoen Päntäneen kylässä.<br /><br />Kaarlelan talo, jonka osoite on Karijoentie 160, on yksi Päntäneen kylän kantataloista, joka jäi 1950-luvun lopulla perinnönjaon yhteydessä perikunnan jäsenten kiistakapulaksi. Tilan maat saatiin jaettua, samoin muut rakennukset, mutta päärakennus myytiin varsinaiseen perikuntaan nähden ulkopuolelle, serkulle. Kaarlelan tilan nykyiseltä paikaltaan. Samana vuonna hän rakennutti pihapiiriin uuden asuinrakennuksen. Tilanomistaja kuitenkin luopui siirtovaatimuksesta ja serkku asettui asumaan päärakennukseen. Sittemmin se on ollut serkun tyttären omistuksessa ja kesäasuntona. Hän myi kesäkuussa 2009 Kaarlelan päärakennuksen nykyisille omistajille poissiirrettävänä rakennuksena. Nykyiset omistajat hakevat rakennukselle siirtolupaa noin 1,5 km päähän samassa kylässä. Kauhajoen kunta on osoittanut heille uuden tontin omistamaltaan maalta, Pakarista, joka on Uunontien päässä. Uudella paikalla rakennuksesta on tarkoitus tulla perheen vakituinen asunto.<br /><br />Kaarlelan päärakennus valmistui 1869. Se on ristipäädyllinen, leveärunkoinen hirsirakennus, joka on pitkälti alkuperäisessä asussaan. Ulkoisista muutoksista suurin on ulko-ovien vaihtaminen. Talossa on 12 huonetta, jotka ovat myös pitkälti vanhassa asussaan. Mitään nykyajan mukavuuksia talossa ei sähköä lukuun ottamatta ole. <br /><br />Maakuntamuseo on käynyt tutustumassa siirrettävään rakennukseen ja omistajatahon siirtosuunnitelmiin. Maakuntamuseon tehtävänä on kantaa vastuuta rakennetusta ympäristöstä ja kulttuurimaisemasta. Tätä taustaa vasten, maakuntamuseo ei pidä ko. kaltaisia siirto-operaatioita suotavina. Vanhoille rakennuksille paras ja luontaisin ympäristö on aina alkuperäinen rakennuspaikka. Koska vuosikymmenten saatossa tapahtuneiden muutosten seurauksena Kaarlelan yhteys ympäristöönsä ja alkuperäiseen toimintahistoriaansa on hävinnyt ja talo on menettänyt luontaisen pihapiirinsä, maakuntamuseo ei halua asettua vastustamaan talon siirtämistä. Omistajien tarkoituksena on restauroida talo mahdollisimman tarkoin alkuperäiseen asuunsa uudessa paikassa. Myös sisätilojen osalta kaikki käyttökelpoinen vanha materiaali käytetään hyväksi. Maakuntamuseo pyytää uusia omistajia tekemään rakennuksesta, sen siirrosta ja uudelleen pystyttämisestä dokumentointikertomuksen ja toimittamaan sen myös maakuntamuseolle.<br /> <br />Seinäjoella 1.6.2010<br /><br /> ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAMUSEO<br /> <br /> <br />Susanna Tyrväinen <br />museotoimenjohtaja <br /><br />Sirkka-Liisa Sihvonen<br />rakennustutkijaKatjahttps://www.blogger.com/profile/04362362086426590731noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5446362176136148853.post-87254096004080252992010-06-03T22:46:36.550+03:002010-06-03T22:46:36.550+03:00Luulen että ei jokaisen rakennuksen kohdalla tarvi...Luulen että ei jokaisen rakennuksen kohdalla tarvita. Nytkään ei varmaan olisi ollenkaan rakennustutkijaa tarvittu ellei oltaisi rakennettu joen rannalle --> tarvitaan poikkeamislupa. Eli jos vain kaupungin kanssa oltaisiin rakennuslupaa vatvottu niin tuskin olisivat pyydelleet. Ja kertaalleen kaupunkikin jo purkuluvan myönsi, ELY tavallaan "astui" kaupungin päätöksen yli kun vaativat vielä purkuluvan maakuntamuseolta. Kyseessä on kuitenkin suuri rakennus jolla on iso osa Kauhajoen historiassa, joten siitä syystä tuplavarmistus. Meidän kohdalla tuo tutkimus kesti tunnin, joka kuitenkin tuntui olevan kaikkea muuta kuin vakavamielinen, paremminkin pakon sanelema juttu. Tuo laajuus ei ole mikään ihmeellinen. Kyseltiin hieman talon historiaa ja mitkä asiat puoltavat siirtoa. Eli tällä kokemuksella ajattelisin että tutkimus tarvitaan kun: -kyseessä on poikkeamishakemus josta päättää siis ELY<br />-talolla on esimerkiksi maakunnallinen tai paikallinen merkittävä arvo. <br />Ja tuon maakuntamuseon lausuntoon ei todellakaan pitänyt mennä tuota puoltatoistakuukautta, siellä taas kuulemma tuli kaikenlaista ja rakennustutkija oli viikon poissa ;) ihan rehellisesti olisi voinut sanoa että unohtui johonki kasan alimmaiseksi :D <br />Tuskimpa tuo maakuntamuseon lausunto mitää salaista tietoa on joten laitan sen tähän mukaan niin näette mitä se pitää sisällään.Katjahttps://www.blogger.com/profile/04362362086426590731noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5446362176136148853.post-88494169513359755042010-06-03T21:16:26.268+03:002010-06-03T21:16:26.268+03:00Tarvitaankon kaikkiin siirrettäviin rakennuksiin l...Tarvitaankon kaikkiin siirrettäviin rakennuksiin lausunto maakuntamuseolta? Kuinka laajan tutkimuksen rakennustutkija tekee, jos sen tekemiseen kuluu monta kuukautta?Jennihttps://www.blogger.com/profile/17373675520023711786noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5446362176136148853.post-61805431637147311462010-06-02T22:06:19.368+03:002010-06-02T22:06:19.368+03:00Meillä alimmat lattian kannakkeet, jotkut mitkä li...Meillä alimmat lattian kannakkeet, jotkut mitkä lie hirret ovat seinissä kiinni. Lattia on ollut aina rossi. Sitten lankut lepäävät hirsien päällä jotka ovat vain hiekkaeristeen päällä ja seassa. Siis eräänlainen kelluva lattia. Uusituissa osissa on tuet lankkuihin asti.<br />Minäkin luulisin levyjen olevan vedon takia. Meillä vetää myös sisäseiniltä :DKatjahttps://www.blogger.com/profile/11229478718818236141noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5446362176136148853.post-46538137127356953032010-06-02T16:11:40.363+03:002010-06-02T16:11:40.363+03:00Kun tuo pelti oli väli- ei ulkoseinissä :/ Tarkoi...Kun tuo pelti oli väli- ei ulkoseinissä :/ Tarkoituksena tuo lattiarakenne, kuten sanoit, on muuttaa rossiksi. Nykyään se on jonkinsortin multipenkki jonka lämmöneristävyyttä on sitte paranneltu lisäämällä "ulommaisten" huoneiden lattiaan fyllinkiä. Korvaamisen yhteydessä täytynee laittaa pari rinkiä lisää hirttä koska nykyisellä määrällä jäis klasit turhan alas :DKatjahttps://www.blogger.com/profile/04362362086426590731noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5446362176136148853.post-37399577944266178212010-06-02T16:01:44.067+03:002010-06-02T16:01:44.067+03:00Se pelti on varmaan laitettu estämään vetoa veikka...Se pelti on varmaan laitettu estämään vetoa veikkaisin, sieltähän se eniten puhaltaa seinän ja lattian liitoksesta. Noita lattioita muutetaan muutes, siirtämisen yhteydessä varsinkin, paljon rossilattioiksi, jossa lattiavasat kiinnitetään alimpiin hirsiin... vaikka olisi mahdollista säilyttää alkuperäisempi tapa, meillä ainakin kannatushirret (ja pienemmässä huoneessa vasat) on edelleen irtonaisena, kivien ja tolppien päällä, että ei tokikaan suoraan maata vasten. Alapinnan laudoitus ja levymäiseksi tapitettu lattialankutus tekevät rakenteesta tukevan.<br /><br />Kaikkiin virastoihin saa kyllä olla perään soittelemassa, ihmeen hyvin kuitenkin täällä pienessä kunnassa sujuu asiat ja museoihmisten kanssa en ole tekemisissä ollutkaan, vaikka periaatteessa tämän talon kohdalla sitä olisi voitu vaatia. Mutta kun ei vaadittu ja juttuja olen kuullut, niin päätin aikoinaan ettei päästetä niitä sekaamaan asioita. Vanhaa (säilynyttä) kunnioittaen on tehty ja rakenteita muutettu mahdollisimman vähän kuitenkin.<br /><br />Hiljaa hyvä tulee ja vähällä rahalla harkitumpia ratkaisuja:) Että jaksamista vain purkuun, anna tosiaan asioiden hautua välillä, se auttaa.<br /><br />Ja mahtava ajatus tuo tiedon levitys, liikaa ei ole tietoa tälläisten talojen siirtämisestä ja uudelleen rakentamisesta... ja tärkeimpänä se totuus, että kyllä siihen pystyy kun vain haluaa, eikä se ole edes niin kallistakaan kun ei työtuntejaan laske.Kirsihttps://www.blogger.com/profile/06922760082106577015noreply@blogger.com