Historiaa

Ensimmäinen maininta Kaarlelasta TILANA on Kauhajoen historia - kirjassa sivulla 62, Kauhajoen valtaus,uudistaloista taloiksi vuonna 1584. Mutta jo 1602 vuosisatain taitteen vaikeuksien vuoksi Kaarlela pyyhittiin maakirjasta pois. Vuonna 1608 pantiin toimeen perusteellinen verouudistus. Sen myötä Kaarlela merkittiin jälleen maakirjaan. Kaarlela on vuosisatojen kuluessa tunnettu myös nimellä Pyy. 1750 - luvulla tila joutui joksikin aikaa kruunulle.

Talomme rakentaja / rakennuttaja: Johan Frösen, rakennusmestari, tilanomistaja syntynyt Kärnan pitäjän Fröslössä Ruotsissa helmikuun 16.päivänä 1827, kuollut Kauhajoella helmikuun 13 päivänä 1910 ( Koko Frösenien suku ja heidän puolisoidensa suku on haudattu puolen kilometrin päähän meidän nykyisestä kodista. Löysin heidät vahingossa, tämä oli myös hauska yhteensattuma, näin lähellä he ovat olleet kokoajan:).

Frösen muutti muurarina Norrköpingiin 1855. Työskenteli vuodesta 1858 vastaperustetussa Oskarhamnin kaupungissa jossa sai mestari- ja porvarikirjan 1859. Tukholmassa hän tutustui tulevaan aviopuolisoonsa ja saapui Suomeen häitään viettämään 1860. Myytyään Ruotsissa, mm. Norrköpingissä hankkimansa kiinteistöt hän osti puolisonsa kotipitäjästä Kauhajoen Päntäneeltä Karlela nimisen tilan jonka pinta - ala oli noin 1500 hehtaaria. Suomen kansalaisoikeudet hän sai 1863. Kauhajoella Frösen tuli tunnetuksi innokkaana uudistusmiehenä. Karlelaan hän suunnitteli ja rakennutti uuden päärakennuksen (valmistui 1864). Hänen toiminnastaan maanviljelijänä kertovat tiedot että hän ryhtyi ensimmäisenä Kauhajoella käyttämään kääntöauraa (1870) ja kylvökonetta ja että hänen Tukholmasta hankkimansa Paragon - niittokone oli maakunnan ensimmäisiä. Mainitun niittokoneen h'n muutti yhden hevosen vedettäväksi, jollaisena se oli nähtävänä läänin maanviljelysseuran kesäkokouksessa Vöyrillä 1875. Hän muutti myös niin kutsutun Lapväärtin rauta-auran kahden hevosen vetämäksi. Rehunviljelystä harjoitettiin Karlelassa vuodesta 1864 lähtien.

Myös juurikasviljelystä harjoitttiin ja sieltä käsin suositeltiin muuallekin. Frösenin toimesta hankittiin Kauhajolle useina 1870-luvun vuosina karjatalousneuvojia ja omall tilalleen hän tuotti hollantilaista valiokarjaa. Karlelassa pantiin käyntiin myös eräänlainen kotimeijeri jonka voinvalmistuksessa seurattiin sinne kutsutun agronomi Ekmanin ohjeiden mukaan ns. Schwartzin menetelmää.

Frösen tuli Vaasan lääni maanviljelysseuran jäseneksi 187ja oli kaiken aikaa kiinteässä vuorovaikutuksessa seuran kanssa. Mustasaaren maanviljelyskokouksessa 1877 hän sai tunnustuksen toiminnastaan:Karlela palkittiin toisella palkinnolla kokonaan hyvin hoidettujen tilain kilpailuissa. Frösen alusti maanviljelyskokouksessa 1876 kysymyksen raittiudesta ja raittiiden elämäntapojem noudattamisesta maanviljelysseuran kokouksissa (Tähän ylenpalttiseen raittiuden ihannointtiinkin liittyy hauska tarina joka sattui mulle kesällä: Menin työharjoitteluun Pro Kirkkokatu - projektiin. Siellä kerrottiin talon historiaa ja jossain vaiheessa kiinteistön oli omistanut Frösen - nimimen herra. Kysyin tämän miehen etunimeä ja sama mieshän tuo oli. Hauskinta tässä oli että Frösen oli vuokrannut tilat kestikievarin toimintaan, ironista. Kun Frösen oli sitten myynyt tilat edelleen, hän oli pidättänyt itselleen oikeuden käyttää kievarin yläkerrassa olevaa huoneistoa. Jälleen kerran Kaarlela / Frösen olit tullut esiin näinkin yllättävässä paikassa. Jälleen varmuus siitä että haluan pelastaa tuon talon, kasvoi.)

Uudistustoiminnallaan Frösen teki kauhajokelaisille epävirallisen mallitilan ja maatalouskoulun jo 1860- ja 1870- luvuilla, kulki edistyksen etulinjassa ja uurasti muidenkin hyväksi Kauhajoella.

Johan Frösen * 16.2.1827 +13.2.1910

Maria Aurora Forsman *3.8.1840 +20.6.1900

Lapset:

Mimmi Aurora *1864

Johan Edward Hjalmar *11.11.1866 +26.1.1940

Nils Wilhelm *1.4.1868 +15.9.1922

Fredrika Emilia Constance *26.12.1871

Ella Matilda Elisabet *14.6.1875

Thyra Maria Helena *24.5.1878

Karl Fritz Zacharias *17.7.1879 +29.12.1918

Tässä lyhykäisyydessään myös sukupuuta. Tässäkin ihana oli huomata että Frösenien vanhin lapsi oli samanniminen kuin meidän nuorin. Jälleen saadaan Mimmi taloon:)

Täytyypä muuten heti huomenissa ottaa yhteys seurakuntakeskukseen ja pyytää viralliset tiedot heistä. Netistä katsoin nämä syntymä- ja kuolinajat, joten ei hirveästi luottamista. Korjaan tiedot kun saan oikeat.