Tapahtui tammikuussa...Olen suurella innolla etsinyt erilaisista lähteistä tietoja talostamme, sen historiasta ja ennenkaikkea menneistä asukkaista. Lähes yhtä tärkeä kuin talo, on sen entiset asukkaat. Kaikkia pieniä, hassuja, joidenki mielestä merkityksettömiä, mutta ah, mulle niin suuria asioita on tullut ilmi. Kaikki tällaiset yhteensattumat ovat saaneet mut vakuuttuneeksi että kaikista ongelmista huolimatta, talo on tarkoitettu meille.
Kerron nyt ensimmäisenä miten tähän vanhaan herraan törmäsimme. Olimme jo vuoden päivät (vuosi 2008) etsineet taloa, nimenomaan siirrettäväksi Kauhajoelle. Ilmoituksia laitoin muun muassa Maaseudun Tulevaisuuteen, Keltaiseen Pörssiin, Metsäkylän navettaan...yhteydenottoja tuli paljon ja paljon kävimme myös taloja katsomassa. Oli aika hauska huomata että kun lähdet naisena tällaiseen projektiin niin miehet aliarvoivat kyllä niin totaalisesti että ihan kiukuttaa vieläkin. Ilmoituksessa nimenomaan hain yli 200 neliöistä taloa ja eräs herra tarjosi pienen pientä torppaa yli kaksisataa neliöisenä. Kyselin sähköpostitse monta kertaa talon neliömäärää koska näytti kuvassa pienemmältä mitä hain. No matkustelimme sitten parisataa kilometriä katsomaan kyseistä taloa ja pettymys oli suuri kun talo osoittautui hieman yli sataneliöiseksi ja talon omistaja tuumasi että kyllä te sinne hyvin mahdutte:/ Toinen vastaava tapaus oli tällainen: Kyselin talon katon ja ennenkaikkea jiirien kuntoa sähköpostitse ja sain vastauksen että pientä vuotoa jiireissä oli. Kun pääsin paikan päälle olisin niistä pienistä vuotokohdista päässyt kulkemaan, pituussuunnassa:D
Pahimmaksi ongelmaksi tuli kuitenki kehikkojen hinta,(meillä on tarkoitus toteuttaa tämä talohanke ilman lainarahaa mahdollisimman pitkälle) halvimmat olivat 10 000 euroa ja kalleimmat 25 000 euroa. Päätimme jättää koko rakennushankkeen hetkeksi tauolle koska sillä hetkellä tuollaisiin summiin ei meillä ollut varaa. Olimme hetkellisesti jo unohtaneet koko asian kun mieheni serkku sitten mainitsi tämän vuoden alussa eräästä talosta ja nimeomaan täällä Kauhajoella. Tokihan olin itsekin tietoinen tämän talon olemassaolosta, monasti olin ohimennen sitä ihaillut. Sain sitten talon avaimen haltijan kiinni, joka ei tosin ollut omistaja (hän asuu Ruotsissa). Kyselin olisikohan mahdollista että omistaja myisi nimenomaan talon siirrettäväksi ja hän oli vakuuttunut siitä. Sain talon omistajan pitkällisten yritysten jälkeen kiinni. Hän oli heti alusta hyvin innostunut talon myymisestä minulle, kun kerroin että olin hakemassa opiskelemaan rakennuskonservointia. Itku meinasi tulla kun kysyin sitten hintaa...hän sanoi 35 000 johon minä, euroa vai markkaa? Myös omaksi ihmetyksekseen hän sanoi, euroja. Myönsi heti että se on ihan liian kova hinta meille. Lupauduin kuitenkin kesällä tulemaan taloa katsomaan kun hän saapuisi Suomeen. Puhelun loputtua tuli hirveä pettymys, olin todellakin jo varautunut siihen että olisimme pian upean hirsitalon omistajia..muutaman minuutin kuluttua kuitenkin puhelin soi ja tunnistin numeron. Talon omistaja sanoi katsoneensa hinnan väärästä paikasta ja hän sanoi sen olevan....tuhat euroa!!!!En miettinyt hetkeäkään ja pelästyin itsekin kun huomasin sanovani että ostan sen, enkä ollut edes käynyt talossa sisällä:D:D Pakkasten hellitettyä pääsin sitten käymään sisällä ja olin ihan myyty. Juhannuksena meistä tuli 460 neliöisen 1874 rakennetun talovanhuksen omistajia.
Edellistä blogia lukeneena uskon, että blogisi tulee uudessakin osoitteessa olemaan samanlainen, joten... käypä hakemassa blogistani tunnustus sinulle:).
VastaaPoistaOh, mikä kauppahinta! On varmasti löytänyt oikeat omistajat, kylläpä teitä onni potkaisi, uskon täysin näihin tarkoitettuihin tapahtumiin, meille asema antoi käydessämme suorastaan kompastumalla siihen ulkorappusilla lahjan toisella visiitillä, sydänkorun, tiesin heti että nyt yritetään ja onnistutaan :)
VastaaPoistaAlan seuraamaan molempia projektejasi. Päivitä tuoreita kuulumisia ja kerro opiskelustasi. (Ja saa kurkata meidän pikkiriikkisiä projekteja...)
VastaaPoista