Yleiskuvaa huoneesta jonka olemme nimenneet keltaiseksi huoneeksi, miksiköhän?
Lattia oli todellakin mennyttä
Keltaisen huoneen kahdella seinällä lattian ja seinän liitos-kohdassa oli peltikaistale. Jos jollakin on järkevä selitys
tälle niin kertokoon.
Kaikilta seiniltä löytyi lähes ehjät tapetit
Tapettikerrostumia
Sininen huone. Isäni väitti kiven kovaa että lattia noidenpahvien ja levyjen alla on pois hyvästä. Vääräs oli ;)
Ainoa huone oli tämä missä "uudistukset" oltiin vietynäin pitkälle.
Ja sitä päivitystä..
Soittelin siinä ELY:lle jälleen kerran kysyäkseni hakemuksen tilaa, nyt siis sen jättämisestä on kulunut pian neljä kuukautta. Kun sain haluamani henkilön langan päähän, kuulin että jumittaa edelleen koska maakuntamuseon selvitys rakennuksen ourkamisesta ei ole vieläkään tullut. Kun rakennustutkija kävi noin puolitoista kuukautta sitten, painotin nimenomaan sitä että täytyisi saada mahdollisimman pian lausunto että he puoltavat purkua. Soiteltiin sitten Seinäjoelle ja selitykseksi saatiin kun on ollu niin kiirus ja kaikenlaasta muuta ja olin tuos viikon pois ja niin edelleen, mutta justiin TÄNÄÄN ajattelin sen lausunnon ottaa työn alle. Oli taas äkkipikaasella ihmisellä vaikeuksia pitää suutansa kiinni :D Tää on ihan käsittämätön ilmiö joka toistuu lähes joka paikas; KAIKEN perään pitää aina itte kysellä, mikää EI IKINÄ tuu ilman prissaamista ja muistutuksia. Ja kun soitat ja kyselet niin ensimmäiseksi tulee liuta selityksiä :D No onneksi ei oo mihinkää kiirus :D
Käytiin tuos viimeviikonloppuna isän kans purkamas pari huonetta hirrelle. Toises eli "sinises huonees" (tuleva kylpyhyone) kaikki oli mukavas kunnos lattialankuista lähtien. Toinen purkamamme eli "keltainen huone" olikin sitten asia erikseen; aikojen saatos joku on laittanu hieman lisäeristettä lattian alle, jotain hiekkansekaista se oli ja lankkulattia oli tietenki päällystetty mahdollisimman tiiviiksi ettei vain kierrä mikää :D Kosteuden nousu alapuolelta oli tietenki saanu sen aikaan että kaikki lankut kannattimineen oli mätiä. Nuo lattiakannattimet tosin on laitettu koko talos siten ettei ne oo rungos kiinni vaan täytön päälle vain laskettu, niin ei tarvinnu irrotella niitä mistään. Tuo lattia meni sitten kokonaan roskalavalle. Todella komeita ja erilaisia sieniä kyllä löytyi. Torstaina tuodaan siirtolava markille ja saadaan kaikki alakerran puuperäinen tavara pois rakennuksesta. Tässäkin kävi mukavasti kun Kauhajoella on laatta mihin saa viedä puupohjaista ainesta joka sitten murskataan hakkeeksi. Lavankin sain mukavaan hintaan Päntäneeltä. Tämä firma sattuu olemaan Frösen (anteeksi en osaa laittaa sitä merkkiä tuonne een päälle). Mutta siis kun alakerta on putsattu, on jäljellä siellä enää keittiö mikä täytyy purkaa, sitten siirrytään toiseen kerrokseen. Ei ole kyllä vielä pienintäkään käsitystä mistä siellä aloittaa ja koska tonen hormi puretaan. Yleensä asiat sitten selkiytyy pikkuhiljaa matkan varrella.
Ai niin. Päässäni on muhinut ajatus Kaarlelan käyttämisestä "tietoisuuden" levittämisessä. Tulevana konservaattorina mun siis täytyisi vastustaa kaikenlaista rakennuksen siirtoa, mutta jos se on ainoa tapa pelastaa rakennus niin mielestäni sen pitäisi olla hyväksyttävämpää. Ja käsittääkseni hirsitalot on tarkoitettu siirrettäviksi jo aikojen alusta saakka. Eli tarjoitukseni on saada jonkinlaista rahoitusta hankkeelle jota JOKAINEN saisi seurata lähietäisyydeltä ja huomata ettei tämä niin mahdotonta ole:) Tämä tarkoittaa siis sitä että aina kun siirrossa tulee joku uusi juttu ja sitä tulee tekemään sellaiset ihmiset jotka sen hallitsee, saisi tätä vapaasti tulla seuraamaan. Tällaisiä juttuja voisi hirsien numerointi, perustusten teko, korvaushirsien valmistaminen, pystytys, konesaumatun peltikaton asentaminen, maalin keitto ja niin edelleen. Mahdollisuudet ovat rajattomat! Ja haluaisin jatkaa tätä vielä sen jälkeen kun Kaarlela on jo pystyssä, esimerkiksi voisi pitää jonkinlaisia tilaisuuksia asiaan liittyen. Kaikki on vieölä täysin auki ja mulla tuollaiset suuremmat linjat ovat vasta jotenkin tiedossa. Itsehän en voi tällaiseen hakea yksityishenkilönä rahoitusta joten esitin jo alustavasti asiani Suupohjan Kulttuuriyhdistykselle ja he toimisivat välikätenä tässä asiassa kun hankerahoitusta haetaan. Nyt vain pitäisi saada asiat selkeästi ulos ja paperille niin olisi jo jonkinlainen alku.
Tällaista tällä kertaa, vi ses ;)
Se pelti on varmaan laitettu estämään vetoa veikkaisin, sieltähän se eniten puhaltaa seinän ja lattian liitoksesta. Noita lattioita muutetaan muutes, siirtämisen yhteydessä varsinkin, paljon rossilattioiksi, jossa lattiavasat kiinnitetään alimpiin hirsiin... vaikka olisi mahdollista säilyttää alkuperäisempi tapa, meillä ainakin kannatushirret (ja pienemmässä huoneessa vasat) on edelleen irtonaisena, kivien ja tolppien päällä, että ei tokikaan suoraan maata vasten. Alapinnan laudoitus ja levymäiseksi tapitettu lattialankutus tekevät rakenteesta tukevan.
VastaaPoistaKaikkiin virastoihin saa kyllä olla perään soittelemassa, ihmeen hyvin kuitenkin täällä pienessä kunnassa sujuu asiat ja museoihmisten kanssa en ole tekemisissä ollutkaan, vaikka periaatteessa tämän talon kohdalla sitä olisi voitu vaatia. Mutta kun ei vaadittu ja juttuja olen kuullut, niin päätin aikoinaan ettei päästetä niitä sekaamaan asioita. Vanhaa (säilynyttä) kunnioittaen on tehty ja rakenteita muutettu mahdollisimman vähän kuitenkin.
Hiljaa hyvä tulee ja vähällä rahalla harkitumpia ratkaisuja:) Että jaksamista vain purkuun, anna tosiaan asioiden hautua välillä, se auttaa.
Ja mahtava ajatus tuo tiedon levitys, liikaa ei ole tietoa tälläisten talojen siirtämisestä ja uudelleen rakentamisesta... ja tärkeimpänä se totuus, että kyllä siihen pystyy kun vain haluaa, eikä se ole edes niin kallistakaan kun ei työtuntejaan laske.
Kun tuo pelti oli väli- ei ulkoseinissä :/ Tarkoituksena tuo lattiarakenne, kuten sanoit, on muuttaa rossiksi. Nykyään se on jonkinsortin multipenkki jonka lämmöneristävyyttä on sitte paranneltu lisäämällä "ulommaisten" huoneiden lattiaan fyllinkiä. Korvaamisen yhteydessä täytynee laittaa pari rinkiä lisää hirttä koska nykyisellä määrällä jäis klasit turhan alas :D
VastaaPoistaMeillä alimmat lattian kannakkeet, jotkut mitkä lie hirret ovat seinissä kiinni. Lattia on ollut aina rossi. Sitten lankut lepäävät hirsien päällä jotka ovat vain hiekkaeristeen päällä ja seassa. Siis eräänlainen kelluva lattia. Uusituissa osissa on tuet lankkuihin asti.
VastaaPoistaMinäkin luulisin levyjen olevan vedon takia. Meillä vetää myös sisäseiniltä :D
Tarvitaankon kaikkiin siirrettäviin rakennuksiin lausunto maakuntamuseolta? Kuinka laajan tutkimuksen rakennustutkija tekee, jos sen tekemiseen kuluu monta kuukautta?
VastaaPoistaLuulen että ei jokaisen rakennuksen kohdalla tarvita. Nytkään ei varmaan olisi ollenkaan rakennustutkijaa tarvittu ellei oltaisi rakennettu joen rannalle --> tarvitaan poikkeamislupa. Eli jos vain kaupungin kanssa oltaisiin rakennuslupaa vatvottu niin tuskin olisivat pyydelleet. Ja kertaalleen kaupunkikin jo purkuluvan myönsi, ELY tavallaan "astui" kaupungin päätöksen yli kun vaativat vielä purkuluvan maakuntamuseolta. Kyseessä on kuitenkin suuri rakennus jolla on iso osa Kauhajoen historiassa, joten siitä syystä tuplavarmistus. Meidän kohdalla tuo tutkimus kesti tunnin, joka kuitenkin tuntui olevan kaikkea muuta kuin vakavamielinen, paremminkin pakon sanelema juttu. Tuo laajuus ei ole mikään ihmeellinen. Kyseltiin hieman talon historiaa ja mitkä asiat puoltavat siirtoa. Eli tällä kokemuksella ajattelisin että tutkimus tarvitaan kun: -kyseessä on poikkeamishakemus josta päättää siis ELY
VastaaPoista-talolla on esimerkiksi maakunnallinen tai paikallinen merkittävä arvo.
Ja tuon maakuntamuseon lausuntoon ei todellakaan pitänyt mennä tuota puoltatoistakuukautta, siellä taas kuulemma tuli kaikenlaista ja rakennustutkija oli viikon poissa ;) ihan rehellisesti olisi voinut sanoa että unohtui johonki kasan alimmaiseksi :D
Tuskimpa tuo maakuntamuseon lausunto mitää salaista tietoa on joten laitan sen tähän mukaan niin näette mitä se pitää sisällään.
Ja teknisten ongelmien vuoski, nyt se lausunto:D
VastaaPoistaELY-KESKUS 1.6.2010
PL 262
65101 VAASA
Asia KAUHAJOEN PÄNTÄNEEN KYLÄN KAARLELAN TALON SIIRTÄMINEN
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on pyytänyt Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseolta lausuntoa koskien Kaarlelan talon siirtämistä Kauhajoen Päntäneen kylässä.
Kaarlelan talo, jonka osoite on Karijoentie 160, on yksi Päntäneen kylän kantataloista, joka jäi 1950-luvun lopulla perinnönjaon yhteydessä perikunnan jäsenten kiistakapulaksi. Tilan maat saatiin jaettua, samoin muut rakennukset, mutta päärakennus myytiin varsinaiseen perikuntaan nähden ulkopuolelle, serkulle. Kaarlelan tilan nykyiseltä paikaltaan. Samana vuonna hän rakennutti pihapiiriin uuden asuinrakennuksen. Tilanomistaja kuitenkin luopui siirtovaatimuksesta ja serkku asettui asumaan päärakennukseen. Sittemmin se on ollut serkun tyttären omistuksessa ja kesäasuntona. Hän myi kesäkuussa 2009 Kaarlelan päärakennuksen nykyisille omistajille poissiirrettävänä rakennuksena. Nykyiset omistajat hakevat rakennukselle siirtolupaa noin 1,5 km päähän samassa kylässä. Kauhajoen kunta on osoittanut heille uuden tontin omistamaltaan maalta, Pakarista, joka on Uunontien päässä. Uudella paikalla rakennuksesta on tarkoitus tulla perheen vakituinen asunto.
Kaarlelan päärakennus valmistui 1869. Se on ristipäädyllinen, leveärunkoinen hirsirakennus, joka on pitkälti alkuperäisessä asussaan. Ulkoisista muutoksista suurin on ulko-ovien vaihtaminen. Talossa on 12 huonetta, jotka ovat myös pitkälti vanhassa asussaan. Mitään nykyajan mukavuuksia talossa ei sähköä lukuun ottamatta ole.
Maakuntamuseo on käynyt tutustumassa siirrettävään rakennukseen ja omistajatahon siirtosuunnitelmiin. Maakuntamuseon tehtävänä on kantaa vastuuta rakennetusta ympäristöstä ja kulttuurimaisemasta. Tätä taustaa vasten, maakuntamuseo ei pidä ko. kaltaisia siirto-operaatioita suotavina. Vanhoille rakennuksille paras ja luontaisin ympäristö on aina alkuperäinen rakennuspaikka. Koska vuosikymmenten saatossa tapahtuneiden muutosten seurauksena Kaarlelan yhteys ympäristöönsä ja alkuperäiseen toimintahistoriaansa on hävinnyt ja talo on menettänyt luontaisen pihapiirinsä, maakuntamuseo ei halua asettua vastustamaan talon siirtämistä. Omistajien tarkoituksena on restauroida talo mahdollisimman tarkoin alkuperäiseen asuunsa uudessa paikassa. Myös sisätilojen osalta kaikki käyttökelpoinen vanha materiaali käytetään hyväksi. Maakuntamuseo pyytää uusia omistajia tekemään rakennuksesta, sen siirrosta ja uudelleen pystyttämisestä dokumentointikertomuksen ja toimittamaan sen myös maakuntamuseolle.
Seinäjoella 1.6.2010
ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAMUSEO
Susanna Tyrväinen
museotoimenjohtaja
Sirkka-Liisa Sihvonen
rakennustutkija
Ainakin meillä riitti siirtämiseen pelkkä purkulupa, eikä asiaan tarvittu museoviranomaisten lausuntoa. Toki talomme ei ole noin merkittävä kultturihistoriallisesti kuin teidän.
VastaaPoistaMyös meillä lisätään pari varvia hirttä kehikkoon, että lattian alle mahtuu tarpeeksi eristettä.
Mun mielestä nämä talot on tehty siirrettäväksi, sehän on kierrätystä parhaimmillaan. Ja siitä ne onkin niin upeita, että ne muovautuu aina aikakauden ja asujien mukaisesti uusiin vaatimuksiin.
Voimia urakkaan :)