Virtaa kintaissa!

Ny sitä tuloo, mihinkä sitä pannahan :D En tiedä onko se tämä ihana kirpeä aurinkoinen syyssää vai mistä johtuu mutta energiaa on tavattomasti! Viikonloppuna olin peräti molempina päivinä Kaarlelas nassaroimas; lauantaina purettiin tuvan ulkoseinän pintamateriaalit, sunnuntaina pakkailtiin ja numeroitiin listoja, irrotettiin alakerran oven karmit ja pikkasen siivoskeltiin (työvaihepuhtaanapito;). Tuo tuvan ulkoseinän hirret olivat suurin murheenkryynini ja päivähän siitä ikkunan alta paistoi kahdesta kohtaa.

Tällainen OT tähän väliin, mutta muutamat ihmiset ovat esittäneet epäilyksensä Kaarlelan pystyyn saamisessa; näitä kommentteja on heitelty mieheni isälle ja isoisälle, rakennusalalla kun ovat. Mieheni tänään siitä kertoi ja luulen että hänen asenteensa johtuu juurikin näistä puheista. Mähän vain nautin siitä koska juoruilijat ovat olleet kaikki miehiä, herätän naisena ilmeisesti jonkinlaista pahennusta ;) Joten mieheni huojentamiseksi soitin Hiipakan Erkille Ilmajoelle, olisi ehtinyt jo ensi viikolla, mutta mainaisi sitten meidän Kauhajoen omasta vahvuudesta. Miten unohdinkin hänet, jonka hirsirakennuskurssilla olin pari vuotta sitten :) Soitin ja sovin ajaksi perjantain ja hän lupasi mielellään olla mulle neuvonantajana matkanvarrella. Ite tietenki haluan mahdollisimman paljon tehdä ja tuollainen henkinen tuki ja turva on suuressa osassa. Näytin miehelleni vielä kuvaa Varpulasta ennen ja nyt, se hieman huojensi hänen mieltään.

http://www.varpula.fi/

Ai niin Hiipakan Erkillä on joku mielenkiintoinen projekti meneillään, hieman jo paljasti ja lupasi olla neuvonantajana ku meidän rossipohjaa ruvetaan joskus hamassa kaukaisuudessa tekemään; Nettiin on tulossa jonkinlainen sivusto missä käsitellään rossipohjan tiivistämistä. Enempää en valitettavasti tiedä ja jäi todella vaivaamaan hullua mitä on tulossa:)

Laitan viikonlopulta hiemen erikseen kuvia. Mukavaa iltaa kaikille <3

Voi tätä ilon päivää!!!

Arvatkaapa mitä????!!!! MÄ SAAN OSTAA NE OVET, LISTAT, PENKIT JA NAULAKOT TAKAISIN!! Hinta vain on aika suolainen mutta lasken sen niin että kun talosta tarvitti maksaa vain tonnin niin kokonaissumma on silti ok vielä tuo takaisinoston jälkeenki. Nyt vain neuvottelemaan iskän kanssa lainasta ;)

Pohjatutkimus tehtiin viimeviikolla ja lopputulos oli parempi ku odotin; pelkäsin kovasti että tontin korkeuserojen ja joen läheisyyden vuoksi joudutaan paaluttaa mutta ei onneksi tarvii siihen ryhtyä.

Koulu alkoi myös tällä viikolla; olin pari viikkoa sitten vielä sillä kannalla että lopetan koulun ja olen niinkuin muutki ihmiset eli menen töihin. Olen suoraan sanottuna saanut p***aa niskaani kesän ja alkusyksyn aikana, olen saanut kommenteja "pitäisköhän sunki alkaa jo tienaamaan" ja "on se hyvä että joku käy teidänki perhees töis" (tällä viitattiin siis mieheeni). Alkoi olla itsetunto heikoilla kantimilla, meidän perheessä minä en näes tee mitään koska en käy töissä. Hoidan vain kodin ja kotityöt, opiskeluni, omat ja lasten harrastukset, Kaarlelan ja lukemattomia muita asioita. Voisi kärjistäen sanoa että mieheni käy töissä ja minä hoidan loput. Kaikki kunnia rakkaalle miehelleni kuitenkin tästä! Esimerkiksi opiskeluni ei olisi mahdollista ilman hänen työntekoaan. . Toisaalta mieheni onneksi kunnioittaa mua ja tekemisiäni ja se on tärkeintä. Olisi vain joskus mukava saada tekemisistään positiivista palautetta "tietyltä ihmisryhmältä" ( en tarkemmin kerro keitä tarkoitan ;) eikä aina sitä arvostelua ja piikittelyä. Mutta ei se mitään, kaikki tämä aina kuitenkin jollain lailla pönkittää eteenpäin ja näyttämisen halu on kova; suoritan kouluni loppuun ja valmistun rakennuskonservaattoriksi SEKÄ laitan Kaarlelan pystyyn. Vaikka henki menis, pohojalaasella luontehella :D

Isäni on tukenut minua eniten projektissamme ja tänään hieman suunniteltiin hänen kanssaan mitä talven aikana PITÄISI tehdä. Ensi viikolla tehdään tontista lopulliset kaupat. Nyt täytyisi vain saada talven aikana tie tontille, jonka kaupunki siis rakentaa. Pohjia nimittäin ajateltiin ensi kesänä aloittaa. Tämä tietää siis talven ajalle piirustusten ja rakennusluvan hankintaa. Siitä olisi sitten hyvä lähteä jatkamaan etiäppäi. Rahanmeno on aina kovaa kun papereista on puhe, mutta edelleenkään en aio pankista lainaa hakea, vielä. Enkä tosin 268 euron kuukausituloilla saisikaan ;) sinnitellään niin pitkälle kuin mahdollista ilman "kallista rahaa". Valitettavasti on myönnettävä että jossain vaiheessa hattu on kouraan otettava, jos ei nyt sitä lottovoittoa tule ;)

Ihanaista viikonloppua kaikille!

Ps. Taisin unohtaa kertoa että otin luurin kauniiseen käteen ja kysyin mahdollisuutta niiden naulakkojen, ovien listojen ja penkkien ostoon, niiden nykyiset omistajat lupailivat ottaa asian harkintaan. Mun olis pitäny tänään heidän päätöksestään soittaa ja kysellä, mutta en uskaltanu :D Ei niin hirveästi harmita, vaikka niitä en takaisin saisikaan koska nyt on ainakin yritetty.

Tässä tämä pohjakuva nyt tulee. Nuo kuvat on piirtänyt talon edellisen omistajan mies, joten mitään virallisia ne ei ole vaan paremminkin suuntaa antavia. Viralliset kuvat piirretään syksyn / talven aikana ku tiedetään pohjatutkimuksen tulokset. Nämä kuvat ovat olleet mulla apuna dokumentoinnissa, jokaiselle huoneelle on oma "koodi" mikä on merkitty sitten esim listoihin ja oviin.

Jos ihan kaikki pienetkin sivukömmelit ja kuisti lasketaan, niin tulokseksi saadaan kaksitoista alakerrassa ja yksitoista yläkerrassa. Parasta ovat nuo jo vaatehuoneiksi (VH) merkitsemäni tilat, nyt saan kengilleni ja laukuilleni oman huoneen ;).

Käyn nyt läpi huoneet ylimalkaan läpi, myöhemmin selvitän yksityiskohtaisemmin, esimerkiksi laitan kuvia tapeteista jne.

Sisään tullaan tietenkin kuistin kautta. Sisäänkäyntejä on siis kaksi, köökkiin ja eteiseen. Kuistilla on jännä porrasratkaisu ja sitä on vaikea selittää edes kuvilla. Kuvasta toivon mukaan näkyy tuo että ovelta ovelle on matala tasanne ja muutama rappunen. Yläkertaan menevät rappuset on ilmeisesti 60-luvulta, sitä ennen ylös kiivettiin tikapuita pitkin. Nykyiset rappuset ovat melko jyrkät mutta haluaisin ne silti säästää.

Köökin ja kuistin välillä on mainio ovi, se muistuttaa lähinnä jotain ulkorakennuksen ovea :) Tuvassa on valkoiset paneelit ja lautalattia (ilmeisesti vaihdettu jossain vaiheessa). Komea uunikin oli ja se purettiin viime kesänä, mutta tiiliä ei saanut säilytettyä koska kosketus oli tehnyt tehtävänsä. Kiinteitä kaappeja ei ole kuin yksi, pohjakuvassa se sijoittuu tuonne oikeaan ylänurkkaan. Aion tehdä suuren rikoksen ja laittaa kaapistot. Nekin ovat jo suurimmalta osin hankittu ja ne on näitä kaikille tuttuja 50-luvun täyspuisia, puurivallisia kaappeja. Tällä hetkellä ne on tuhannen kirjavia mutta valkoiset niistä aikanaan tulee.

Keittiöstä mennään Siniseen huoneeseen. Se on toiminut ilmeisesti jonkinlaisena työtilana hierojalla, koska se oli ainut paikka mistä löytyi villoitukset seinistä. Siihen on tarkoitus tulla kylpyhyone / WC. Tarkoitus on laittaa nämä tilat mihin täytyy johtaa vettä, talon päätyyn ja lähelle toisia. Sinisessä huoneessa oli täysin terve lankkulattia. Peiliovi.

Pikku huoneesta tulee jonkinlainen makuuhuone, joko meidän lapsille tai vieraille. Sininen huone ja Pikkuhuone on erotettu toisistaan jälkikäteen, väliseinä on lautarakenteinen. Kuten edellisessä, tällä myös lankkulattia. Peliliovi.

Tuvasta mennään Takkahuoneeseen, jossa oli pystymuuri. Kosteuden takia kuoret olivat kuitenkin pilalla. Lankkulattia ehjä.

Keskellä rakennusta on sali, joka on 36 neliömetriä. Nurkassa (oikea alakulma) nököttää kaakeliuuni. Se on yksinkertainen ja alkuperäinen väri on kellertävä. Nyt päällä on valkoinen maali. Salissa myös lankkulattia.

Tähän väliin kerron mua armottomasti päähän ottavan asia. Takkahuonen ja salin, salin ja makuuhuoneen, salin ja eteisen sekä eteisen ja kuistin väleissä oli kauniit pariovet. Eteisen ja kuistin ovissa oli lasit. Eteisessä oli monia metrejä pitkä seinänvieruspenkki ja sen yläpuolella yhtäpitkä naulakko. Alakerrassa oli 80 metriä TODELLA korkeaa jalkalistaa. Kaikki ne ostettiin erikseen paria kuukautta ennen meitä. Ne viedään yhteen meidän paikkakunnalla rempattavaan taloon. Kuulin kenellä ne on ja pyysin saada nähdä ne ja ottaa mittoja josko teettäisin samanlaiset. Vastaus oli tyly; ei niis oo mitää nähtävää. Ajattelin että selvä, anti olla. Yritin itseasiass ostaa niitä takaisin. Nyt kävin katsomassa rakennusta johon ne tulevat ( se ei tule kenellekkään yksityiselle vaan siihen tulee ns. kauppakäytävä ja yrityksiä, auts!). Poru pääsi kun menin sisään; ei olisi uskonut että tulin vanhaan taloon sisälle, kaikki oli peitetty kipsilevyillä ja torppa oli ku uudisrakennus. Ja sinne haluttiin sitte välttämättä vanhoja jalkalistoja, ovia, seinänvieruspenkkejä ja naulakkoja. Tällasen takia ne revittiin irti alkupeäisestä paikastaan. Jopa mun mies ihmetteli tätä, vaikkei hän piittaa tällasista asioista pätkääkään. Paha olo tulee ku ajattelenki asiaa :´( Mutta täytyy vain elää tän asian kans. Onneksi ne oli unohtanu yläkerran yhteen huoneeseen sitä jalkalistaa ja alakerran eteiseen pätkän naulakkoa, niin saan teettää samanlaiset. Mun on vain pakko päästä jollain lailla tästä yli :)

Avautumisen jälkeen siirrytään salista MEIDÄN tulevaan makuuhuoneeseen. Löysin Kaarlelasta jotkut vanhat Jugend- ovet mistä ei ole pienintäkään käsitystä missä ovat olleet. Niistä napeloin sitten tuohon salin ja makuuhuoneen välille.

Makuuhuoneesta mennään Keltaiseen Huoneeseen, josta olen jo aiemmin kertonutkin, täällä on lattiaa lisäeristetty mikä aiheutti mittavan home- ja sienikasvuston lankkuihin --> kaikki pilalla. Pönttömuuri on kuitenki ok. Myös tämän huoneen yhteydessä on Vaatehuone.

Keltaisesta Huoneesta pääsee Eteiseen. Jossa todellakin OLI ne seinänvieruspenkit ja naulakot sekä pariovet laseilla. Ajattelin kuitenkin tehdä näin: eilen mainitsemani alkuperäiset ulko-ovet sopisivat mainiosti paikkaamaan nuo pari-ovet, kokokin on lähes sama. Eteisen lankkulattia on kaunis ja pönttömuuri kunnossa.



Sitten siirrytään yläkertaan. Rappuset tulevat Aulaan joka on mielenkiintoinen. Kaikissa muissa yläkerran huoneissa on sisäkatto ja huonekorkeus 2,50m mutta Aulassa näkee kattorakenteet ja tikapuilla pääsee tuohon "ullakko" osaan. Aulassa on tuollainen pieni koppero joka on jo purettu eikä sitä laiteta siihen enää.

Aulasta kuljetaan Oranssiin Huoneeseen. Siellä on ihan uskomattomat tapetit, ne kyllä piristävät huonointakin päivää. Tapetit ovat oranssiakin oranssimmat! Ja niitä löytyy vielä rullaltakin ;) Tänne oli vahingossa jätetty sitä jalkalistaa.

Oranssista Huoneesta pääsee Pienen Makuuhuoneen kautta Päätyhuone 1:een jonka meidän ekaluokkalainen on jo varannut huoneekseen. Tiedä sitten asuuko edes enää kotona kun talo on muuttovalmis ;). Tämä länsipääty on hieman aiheuttanut päänvaivaa ja varsinkin nämä kaksi pientä huonetta. En ole saanut vielä varmuutta onko ne olleet siinä alunperin. Tapettitutkimus on vielä aloittamatta joten en tiedä mitä tuo seinä on. Olettaisin että se on kevyt väliseinä, koska se on tuohon karttaankin merkitty erilailla. Sitä täytyy nyt miettiä millälailla nuo kolme huonetta toteuttaa, nuo pienet huoneet on tosi pimeitä. Lattia on muuten ok mutta tässä kävi mulle ja isälleni pieni onnettomuus kun muuria purimme; yhtäkkiä alkoi kuulua nitinää ja isäni huusi juokse! Mä lähdin Keittiön ovesta pois ja isäni Pikku Makuuhuoneen ovesta ulos. Pölyn hälvettyä totesimme että muuri kaatui kokonaisena ja hajotti yhden lankun kaatuessaan. Pääasia ettei ny kuitenkaa ite jääty alle.

Itäpäädyn huoneen on varannu meidän pian 11-vuotias. Siellä ei ole pönttömuuria vaan sellainen pieni keittiön hella ja uuni. Ne tuskin sinne jää. Lankkulattia on priima.

Kuten kuvasta näette, talon jokaisessa nurkassa on tuollaiset sivukömmelit johon voi sitten varastoida kaikkea ihanaa ;)

Aurinkoista päivää kaikille :D

Nyt sitä aiemmin luvattua.

Eli tuolla aiemmin olen luvannut laittaa tarkempaa informaatiota Kaarlelasta. Tämä olisi pitänyt tehdä jo blogin alussa, mutta parempi myöhään ku ei ikinä. Jotkin asiat voivat tulla toiseen kertaan mutta sen suonette anteeksi :D

Vasemmassa reunassa on "kuvakimara" joka alkaa 1890-luvulta ja päättyy viimetalveen. Tässä aluksi käyn läpi yleistä asiaa ja ulkonäköseikkoja.


Kaarlela on tilana suhteellisen vanha, Kauhajoen historiassa se mainitaan 1600-luvun alussa, tosin nimellä Pyy. Vielä en ole selvittänyt koska Kaarlela nimeä alettiin käyttää ja miksi. MUTTA mulle on kerrottu hurjia huhuja että nimitys Kaarlela tulee tuolta Ruotsin maalta; kuninkaallinen (muistaakseni Erik joku) teki raskaaksi palvelustytön ja tämä kyseinen kruunupää lähetettiin periferiaan Suomeen häpeämään. Oon kuullu tämän asian muun muassa mieheni mammalta ja parilta muulta taholta.

Tunnustan, oikeastaan mulle ei ole vieläkään selvinny tarkka rakentamisajankohta, mutta se sijoittuu luultavasti 1863-1870. Kaarlelan rakentaja / rakennuttaja oli siis Johan Frösen joka muutti Ruotsista Suomeen ja nimenomaan Kauhajoelle tulevan vaimonsa perässä tutustuttuaan häneen Tukholmassa. Naimisiin mentyään he ostivat myynnissä olevan tilan Päntäneeltä ja rakensivat päärakennuksen siihen. Kaarlela oli tuolloin pitkään Kauhajoen suurimpia ja edistyksellisimpiä tiloja.


Kooltaan rakennus on suuri, 10,5 X 23 metriä ja kerroksia löytyy kaksi täyskorkeaa sekä "ullakko". Neliöitä eli siivottavaa kertyy 460 neliötä. Hyvää on se että saadaan tarpeen vaatiessa olla miehen kanssa eri nurkissa ;)

Ulkonäöltään Kaarlela ei ole tyypillinen pohojalaanen kaksfooninkinen, vaan siinä näkyy rakentajan ruotsalaisuus. Yllätyksen tarjosi tuo kuisti jonka luulin olevan lautarakenteinen, mutta täysin hirsinen se on. Se on mielenkiintoinen rakenteeltaan, josta kerron sitten myöhemmin kun päästään sisälle.


Ikkunat on etelä- ja länsipuolelle vaihdettu, itä- ja pohjoispuolella ne ovat alkuperäiset. Katteena on alunpitäen ollut päre joka on vieläkin nykyisen huovan alla. Yllä olevassa kuvassa näkyy räystään alla hammaslista jota ei enää ole. Ulko-ovet on vaihdettu mutta alkuperäiset ovat tallella. Vasemmalta mennään kyökkiin ja oikealla on ns. paraatipuoli josta kulku eteisen kautta saliin.

Kuten kuvista käy ilmi, rakennuksen alkuperäinen väri on valkoinen. 1900-luvun alun kuvista näette että maali on kulunut pois eikä sitä ole sen jälkeen maalattu uudelleen. Vielä tänäkin päivänä räystäiden alla on maalia josta aion selvittää, mitä se on alunperin ollut.


Ulkovuoraus on alkuperäinen ja se on tarkoitus käyttää uudelleen. Riippuen siitä miten hyvin saamme sen irrotettua. Huonoja kohtia toki on ja ne paikataan mahdollisuuksien mukaan.

Hirsissä on jonkinverran vaurioita, juurikin tällä paraatipuolen ikkunoiden alla. Myös alin hirsikerta täytyy vaihtaa. Myös kuistin jiirit ovat jonkinverran vuotaneet ja aiheuttaneet seiniin lahoa.

Juoksevaa vettä ei oo koskaa sisälle tullu.



Halusin laittaa tämän kuvan tähän mukaan... Erään ihmisen mukaan Kaarlelassa oli Kauhajoen ensimmäinen auto. Haluaisin tälle tarinalle vahvistuksen jostain :) Komia peli, Suomen liput ja kaikki. Tämä kuva sopii loistavasti tähän yhteyteen, siitä huomaa miten Wanhan Herran olemassaolon aikana kulkuneuvot ovat muuttuneet. Heposesta se lähti.



Ja jatketaan...Vasemman puoleinen hormi oli todella huonossa kunnossa ja tiilistä ei ollut enää uusiokäyttöön. Se purettiin viime kesänä. Oikean puoleinen hormi on päällisin puolin kunnossa ja nyt on meneillään aivoriihi, miten saisimme parhaiten sen purettua. Tarkoituksena olisi käyttää tiilet uudelleen.



Kaarlela on ollut pitkään tyhjillään. Koko rakennus ei ole ollut käytössä enää kymmeniin vuosiin, viimeiset vakituiset asukkaat käyttivät alakerrasta muutamaa huonetta talvella, käsittääkseni 60-luvulla. Viimevuosiin saakka Kaarlela on ollut vain kesäasuntona ja ainoastaan yläkertaa on käytetty. Tällaisena hän meille viime kesänä monen mutkan kautta päättyi :)


Nyt täytyy mennä nurmikon niittoon. Jos ehdin, huomenna jatkan pohjapiirustuksilla.

...ja loma loppu.

No niin, siinä se 4 kuukauden loma sitten pian alkaa olemaan. Millähän sitä sitten ehtii mitään kun on "normaali" neljä viikkoa ??!! Kaarlelaa on taas muutaman huoneen verran purettu ja ensi keskiviikkona tulee tontille pohjatutkimuksen tekijä Vaasasta. ELY:hän nimenomaan vaati tämän tutkimuksen ja melko varmasti se olisi tehty muutenki. Täytyy vain toivoa ettei paaluttamaan tontilla tarvitse ruveta. Hitaasti tämä tuntuu taas etenevän :( Mutta teköö hyvää mun luontooselle :D

LUPA MYÖNNETTY!

No niin, tänään se kauan odotettu ELY:n kirje tuli ja myöntävä päätöshän sieltä rakentamiselle tuli. Nyt se 0n sitte viimeistään totta :D

Valaisimia...

Kuinkas muutenkaan, olen aloittanut jo valaisimien metsästyksen Kaarlelaan ja nimenomaan tupaan. Tulevassa keittiössämme ongelmana on sen pimeys, sillä ikkunoita on vain kaksi. (mistä tulikin mieleen että täytyisi teille tänne pohjapiirros kyllä saada). Nyt olen siis aloittanut tuvan valaisimien etsinnän ja haluttu malli on tällainen "kouluvalaisin". Niitä saa yllättävän halvalla! Täsät yksiloöstä maksoin 11 euroa. Ja pienet (eikä suuremmatkaan) klaapit hirvittävästi haittaa enkä niitä todellakaan yritä peittää. Kunhan vain tuo kupuosa on täysin ehjä. Jos joku törmää jossain tällaisiin valaisimiin ja nimenomaan edukkaisiin niin oon kiinnostunu :D

Jotain on tehtyki.

Tässä kuvia viimeviikonlopulta. Varsinainen päivitys tulee lopussa. Tajusin muuten vasta äsken että alakerta on lähes purettu ja nämä ovat ainoat kuvat sieltä mitä olen blogiini laittanut. Syy on se että aloitin blogini uudelleen ja alkuvaihe purusta kerrottiin suntuubissa. Mutta laitan kuvia alakerrasta takautuvasti tässä lähiaikoina niin saa selvemmän kuvan.


Yleiskuvaa huoneesta jonka olemme nimenneet keltaiseksi huoneeksi, miksiköhän?

Lattia oli todellakin mennyttä


Keltaisen huoneen kahdella seinällä lattian ja seinän liitos-
kohdassa oli peltikaistale. Jos jollakin on järkevä selitys
tälle niin kertokoon.




Kaikilta seiniltä löytyi lähes ehjät tapetit

Tapettikerrostumia

Sininen huone. Isäni väitti kiven kovaa että lattia noiden
pahvien ja levyjen alla on pois hyvästä. Vääräs oli ;)

Ainoa huone oli tämä missä "uudistukset" oltiin viety
näin pitkälle.


Ja sitä päivitystä..

Soittelin siinä ELY:lle jälleen kerran kysyäkseni hakemuksen tilaa, nyt siis sen jättämisestä on kulunut pian neljä kuukautta. Kun sain haluamani henkilön langan päähän, kuulin että jumittaa edelleen koska maakuntamuseon selvitys rakennuksen ourkamisesta ei ole vieläkään tullut. Kun rakennustutkija kävi noin puolitoista kuukautta sitten, painotin nimenomaan sitä että täytyisi saada mahdollisimman pian lausunto että he puoltavat purkua. Soiteltiin sitten Seinäjoelle ja selitykseksi saatiin kun on ollu niin kiirus ja kaikenlaasta muuta ja olin tuos viikon pois ja niin edelleen, mutta justiin TÄNÄÄN ajattelin sen lausunnon ottaa työn alle. Oli taas äkkipikaasella ihmisellä vaikeuksia pitää suutansa kiinni :D Tää on ihan käsittämätön ilmiö joka toistuu lähes joka paikas; KAIKEN perään pitää aina itte kysellä, mikää EI IKINÄ tuu ilman prissaamista ja muistutuksia. Ja kun soitat ja kyselet niin ensimmäiseksi tulee liuta selityksiä :D No onneksi ei oo mihinkää kiirus :D

Käytiin tuos viimeviikonloppuna isän kans purkamas pari huonetta hirrelle. Toises eli "sinises huonees" (tuleva kylpyhyone) kaikki oli mukavas kunnos lattialankuista lähtien. Toinen purkamamme eli "keltainen huone" olikin sitten asia erikseen; aikojen saatos joku on laittanu hieman lisäeristettä lattian alle, jotain hiekkansekaista se oli ja lankkulattia oli tietenki päällystetty mahdollisimman tiiviiksi ettei vain kierrä mikää :D Kosteuden nousu alapuolelta oli tietenki saanu sen aikaan että kaikki lankut kannattimineen oli mätiä. Nuo lattiakannattimet tosin on laitettu koko talos siten ettei ne oo rungos kiinni vaan täytön päälle vain laskettu, niin ei tarvinnu irrotella niitä mistään. Tuo lattia meni sitten kokonaan roskalavalle. Todella komeita ja erilaisia sieniä kyllä löytyi. Torstaina tuodaan siirtolava markille ja saadaan kaikki alakerran puuperäinen tavara pois rakennuksesta. Tässäkin kävi mukavasti kun Kauhajoella on laatta mihin saa viedä puupohjaista ainesta joka sitten murskataan hakkeeksi. Lavankin sain mukavaan hintaan Päntäneeltä. Tämä firma sattuu olemaan Frösen (anteeksi en osaa laittaa sitä merkkiä tuonne een päälle). Mutta siis kun alakerta on putsattu, on jäljellä siellä enää keittiö mikä täytyy purkaa, sitten siirrytään toiseen kerrokseen. Ei ole kyllä vielä pienintäkään käsitystä mistä siellä aloittaa ja koska tonen hormi puretaan. Yleensä asiat sitten selkiytyy pikkuhiljaa matkan varrella.
Ai niin. Päässäni on muhinut ajatus Kaarlelan käyttämisestä "tietoisuuden" levittämisessä. Tulevana konservaattorina mun siis täytyisi vastustaa kaikenlaista rakennuksen siirtoa, mutta jos se on ainoa tapa pelastaa rakennus niin mielestäni sen pitäisi olla hyväksyttävämpää. Ja käsittääkseni hirsitalot on tarkoitettu siirrettäviksi jo aikojen alusta saakka. Eli tarjoitukseni on saada jonkinlaista rahoitusta hankkeelle jota JOKAINEN saisi seurata lähietäisyydeltä ja huomata ettei tämä niin mahdotonta ole:) Tämä tarkoittaa siis sitä että aina kun siirrossa tulee joku uusi juttu ja sitä tulee tekemään sellaiset ihmiset jotka sen hallitsee, saisi tätä vapaasti tulla seuraamaan. Tällaisiä juttuja voisi hirsien numerointi, perustusten teko, korvaushirsien valmistaminen, pystytys, konesaumatun peltikaton asentaminen, maalin keitto ja niin edelleen. Mahdollisuudet ovat rajattomat! Ja haluaisin jatkaa tätä vielä sen jälkeen kun Kaarlela on jo pystyssä, esimerkiksi voisi pitää jonkinlaisia tilaisuuksia asiaan liittyen. Kaikki on vieölä täysin auki ja mulla tuollaiset suuremmat linjat ovat vasta jotenkin tiedossa. Itsehän en voi tällaiseen hakea yksityishenkilönä rahoitusta joten esitin jo alustavasti asiani Suupohjan Kulttuuriyhdistykselle ja he toimisivat välikätenä tässä asiassa kun hankerahoitusta haetaan. Nyt vain pitäisi saada asiat selkeästi ulos ja paperille niin olisi jo jonkinlainen alku.

Tällaista tällä kertaa, vi ses ;)

Kevättä rinnas

Hepsheijaa!

Pitääköhän tämä luova tauko laittaa kerrasta poikki! Mitään ihmeempää ei ole tapahtunut, poikkeamishakemus on nyt mojunut ELY:ssä sellaisen 3 kuukautta. Soittelin sinne viikolla ja hyvin tuntuu vaikealta rakentaminen tuolle varaamallemme tontille. Kauheesti kaikkia komeita sanoja ja lauseita herra puhelimen toises pääs lateli miksi sinne ei voisi rakentaa, tosin mä en ymmärtäny sanaakaa :( rakennuspuolella oltiin sitä mieltä että mitään ongelmaa ei pitäisi olla. Katotaan nyt sitte, kaikki suunnitelmat menee totaalisesti uusiksi jos lupaa ei myönnetäkään.

Kovasti oon kaikenlaisia avustuksia yrittäny hakea, mutta mitään ei ole herunu, ei konservaattoriopintoihini eikä Kaarlelaankaan. Rakennuskulttuuria ei kovin kesken lasketa ilmeisesti kulttuuriksi. Jutun kirjoitin taas Päntäneen Sanomiin, joka ilmestyy toukokuussa. Kyseisessä artikkelissa kristisoin rivien välissä edellä kertomaani asiaa ;)

Mulla on koulua vielä jäljellä kolme viikkoa ja sitte alkaa neljän kuukauden kesäloma! Johan alkaa torpallaki tapahtua ;)Täs taas pari kuvaa, isäntäpari ja interiööri. On se niin komia ollu! Oon muuten yrittäny saada sitä edellistä Päntäneen Sanomien juttua tänne mutta mun skannaaminen meni reisille. Ne yleensä julkaisee jutun myös netis sitte jonkuajan päästä, joten kun se sinne ilmestyy niin linkitän

Nyt saa muutkin kommentoida:)

Oli ollut asetukset niin että vain rekisteröityneet käyttäjät saavat kommentoida. Toivottavasti saadaan lisää keskustelua näin aikaan:)

Ilimaasta tavaraa

Kylläpäs taas köyhää lykästi. Sain tuossa viime viikolla vinkin eräästä puintiladosta, joka on rempallaan. Omistaja siitä haluaa päästä eroon. Kävin kattomas sitä lauantaina ja ladon sisäpuolella oli hirsinen kehikko, isoa hirttä paljon ja vieläpä tervettä. Sain omistajan puhelinnumeron ja soittahutin tänään; saa viedä ilmatteeksi:) kerrranki joku ei ollu rahan peräs. Siä on sisällä kaikenlaista tavaraa, vanhoja ikkunoitakin ja kaikki saa viedä. Alkuperäinen tarkoitus olis käyttää hirret Kaarlelaan mutta saas ny kattoa tuleeko tuosta sitten piharakennus tai sauna :) Ladonseinälautaa oli kymmeniä metrejä, senki varmaan saa kulumaan jonnekkin.

Peukut pystyyn

No niin ystäväiset, elämme jännittäviä aikoja:) Sain eilen kuulla että Päntäneellä voisi mahdollisesti olla myynnissä talo mikä on aikanaan kuulunut samaan pihapiiriin. Johan Frösen rakensi/rakennutti sen vanhimmalle tyttärelleen Mimmille (hän eli elämänsä loppuun asti yksin). Talo on ollut päärakennuksen kanssa samassa pihassa mutta siirrettiin sitten vähän matkan päähän Kaarlelasta. Talon omistaa herra joka kuuluu olennaisena osana Kaarlelan historiaan. Huonommassa kunnossa tämä torppa kuulemma on kuin päärakennus, mutta ei heti luovuteta:) Kovasti senkin tahtoisin pelastaa;) Nyt vapaapäivän kunniaksi selvitystyöhön. Ai niin, poikkeamishakemus lähti eilen matkaan.

Huoh, surullista. Kukin tietenkin tyylillään , mutta en tämän projektin kohdalla edes viittisi mainita sanaa kulttuuriteko. Kaikki revittiin pois, "kaakeliuunitki oli niin huonoja". Ei jääny muuta ku kehikko :´(. Ei edes väriä voineet pitää alkuperäisenä. Katon tätä tulevan konservaattorin silmin mutta silti. Kaiken huippu oli se roomalaistyylinen kylpylä ja "elokuvateatteri".

http://media.kooviis.fi/nettitelkkari2/share.php?link=Uutisvideot/Laakkosen Talo.flv

Hiphei!

My new friend Yki
Täytyy nyt kirjoittaa muita kuulumisia kun tuntuu että The Projektin saralla on melko hiljaista. Kolmas ja viimeinen lomaviikko on alussa, torstaina koittaa paluu koulunpenkille. Ihanasti on kyllä tullut rentouduttua, mitään kouluun liittyvää en koko lomanaikana ole tehnyt. Nukuttuki on lasten kanssa joka päivä 10een - 12sta :). Tuossa itsenäisyyspäivän aikoihin julkaistiin Päntäneen Sanomissa ensimmäinen osa juttusarjaani ja hyvää palautetta on tullut. Jotkut oudot ovat jopa tulleet kyselemään että oletko sinä se joka siirtää Kaarlelan:) Paineet kasvaa, nyt ei ole enää takaisin paluuta kun on julkisesti projektista kerrottu. Kaupungin kanssa vielä neuvottelemme tontista, he ystävälliseti sitä hieman muokkasivat että saamme talon mahtumaan kunnolla. Kun asemapiirros on saatu lopulliseksi, lähtee sitten Länsi-Suomen Ympäristökeskukselle poikkeamishakemus ja toivottavasti siinä käy hyvin. No kyllähän tässä nyt kuitenkin projektiaiaakin loppujen lopuksi tuli. Ostin muuten maailman kauneimman lampun, mikä mieheni mielestä on v***n ruma :D